*

MagnusLund

Suomen erillisverotus ulkosuomalaisen silmissä

Suomen yhteiskunnalliset ratkaisut näyttävät usein erilaisilta ulkomailta päin tarkasteltuna kuin sisältäpäin nähtynä. Suomen erillisverotus on tästä hyvä esimerkki, joka minun tapauksessani Ranskasta tarkasteltuna voi näyttää erikoiselta ja perheiden kannalta varsin epätasa-arvoiselta.

 

Ranskassa tuloverotus perustuu perheen tai ruokakunnan yhteenlaskettuun tuloon, ei kuten Suomessa puolisoiden erillisiin tuloihin. Näin Ranskassa kaksi saman määrän tienaavaa perhettä maksaa saman veron (olettaen että heillä on esim. saman verran elätettäviä lapsia), eli heille jää sama nettotulo käteen verotuksen jälkeen. Tämä taas ei ole Suomessa asianlaita, vaan kaksi saman bruttotulon tienaavaa perhettä saatetaan verottaa kovin erilaisesti riippuen miten tulot jakaantuvat puolisoiden kesken.

 

Otetaanpa esimerkkinä kaksi suomalaista perhettä, joilla kummallakin kaksi ala-ikäistä lasta ja vuositulo 80.000 euroa, kuitenkin siten että toisessa perheessä tulo jakaantuu tasan puolisoiden kesken, eli molemmat tienaavat 40.000 euroa vuodessa, kun taas toisessa perheessä toinen puoliso tienaa 60.000 euroa ja toinen 20.000 euroa. Vero.fi:n veroprosenttilaskuri antaa näille perheille identtisin olettamuksin (asuvat Helsingissä, ei kirkossa, kaksi lasta per perhe) seuraavat verot: Edellisen perheen kokonaisvero on 16948 euroa, eli 21,2% bruttotulosta, jälkimmäisen perheen kokonaisvero on 18326 euroa, eli 22,9% bruttotulosta.

 

Eli kaksi samanlaista perhettä, joilla sama bruttoansio, mutta toista verotetaan 1378 euroa enemmän kuin toista. Voi kysyä miten verottaja päättelee että toisen perheen veronmaksukyky on suurempi kuin toisen?

 

Olen tietoinen Suomen erillisverotuksen perusteluista, esim. että avioliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden järjestelmää. Mutta juuri tässä piilee perheen koheesiota heikentävä viesti siitä, että puolisoiden tulee kukin huolehtia omasta taloudestaan perheen kokonaisuuden sijasta. Vertauskuvallisesti voisi nähdä että kun Ranskassa perhe on kuin yksi yritys niin Suomessa perhe on kuin kahden erillisen yrityksen yhteistyö. Suomen ratkaisua voi ehkä pitää käytännöllisenä avioeroja huomioiden, mutta voi toisaalta kritisoida maaperän luomisesta avioeroille. Erillisverotus näyttää toisaalta olevan avioliittojen hauraudesta johtuva reaktio ja toisaalta tämän saman haurauden vahvistaja.

 

Ranskan yhteisverotuskäytäntöä voi ehkä Suomesta käsin pitää vanhanaikaisena, mutta täältäpäin katsottuna se ainakin pyrkii tukemaan perheitä heidän roolissaan yhteiskunnan perusyksikkönä ja uusien sukupolvien kasvualustana, jota ei paraskaan varhaiskasvatusjärjestelmä pysty korvaamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vertailusi yhteisverotuksen ja erillisverotuksen syistä ja seuraamuksista osuivat oikeaan, mutta en silti kannata yhteisverotusta. Perinteinen avioliitto ja yhteiset lapset perheeessä on enemmän ja enemmän poikkeuksellinen tilanne suomalaisten ruokakuntien keskuudessa. En tiedä miten Ranskassa verotetaan esimerkiksi avopareja?

Suomalainen erillisverotus kannustaa molempia aikuisia perheessä työelämään, Ranskan yhteisverotus puolestaan kannustaa perheenäitejä jäämään kotiin. Jos esimerkiksi perheen pääelättäjällä on suuret tulot, niin hän saattaa progression myötä maksaa miltei korkeinta veroprosenttia. Yhteisverotuksen kohdalla toisen puolison työhän meno tarkoittaisi sitä, että hänen pienestäkin palkasta verotettaisiin sitten käytännössä kaikkein korkeimman veroprosentin mukaan.

Suomessa siis jokainen on yksilö, kun taas Ranskassa hän on yhteisön jäsen.

Käyttäjän MagnusLund kuva
Magnus Lund

Kiitos hyvästä kommentista.

Kuten tuot esille "Perinteinen avioliitto ja yhteiset lapset perheeessä on enemmän ja enemmän poikkeuksellinen tilanne suomalaisten ruokakuntien keskuudessa". Aivan totta, mutta onko tämä edistystä, onko tämä toivottavaa jälkikasvumme suotuisan kehityksen kannalta?

Vastatakseni kysymykseesi, Ranskassa verotetaan avopareja kuten aviopareja jos parisuhde on rekisteröity (ns. PACS, eli pacte civil de solidarité).

Olen kanssasi eri mieltä siitä että "Ranskan yhteisverotus puolestaan kannustaa perheenäitejä jäämään kotiin". Tähän saan tukea paitsi arkielämän kokemuksista myös Euroopan Yhteisön tilastosta (http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catI...), jonka mukaan Ranskassa useampi perheenäiti käy töissä kuin Suomessa.

Itse asiassa kyseenalaistaisin argumenttiasi että yhteisverotus kannustaisi perheenäitejä (tai -isiä!) jäämään kotiin. Varsinkin mainitsemissasi suurituloisissa perheissä korkea veroaste lienee harvoin vähemmän tienaavan puolison demotivaattori (kannustin työntekoon ei ensi-sijaisesti ole raha), ja jos jossakin yksittäistapauksessa olisikin, niin sillä on hyvin vähän merkitystä kansantalouden kannalta, sen verran harvinaisia nämä korkean veroasteen tapaukset ovat (luokkaa 1%?)

Mutta kirjoitukseni varsinainen pointti ei itse asiassa ollut verotus eikä tämän päivän työllisyys tai bruttokansantuote, vaan verotuksen ja muiden yhteiskuntarakenteiden ja -viestien vaikutus suomalaisten perheiden eheyteen ja seuraavien sukupolvien hyvinvointiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa on sen verran hyvät äityiyskorvaukset, pitkät hoitovapaat, työsuhteen jatkumisturva j.n.e., että aivan pienten lapsien äitien kohdalla suomalaiset todellakin ovat tilastollisesti hiukan vähemmän työelämässä kuin ranskattaret. Mutta samasta linkkaamastasi tilastosta käy ilmi, että naisten osallistuminen työelämään Suomessa ylipäätään on korkeampi kuin Ranskassa. Miltähän tuo tilasto näyttäisi, jos analysoinnin kohteena olisivat vain perheet, joissa on yli 6-vuotiaita lapsia?

Carlo Hyvönen

Erillisverotus on huomattavasti tasarvoisempi kuin yhteisverotus. Jo nyt yksinelävän peruskulut nousevat huomattavan korkeaksi, koska kaiken joutuu maksamaan yksin. Toki tämä on ymmärrettävää kun käyttäjiäkin on vain yksi. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että pariskunnilla on jo nyt suhteellinen etu.

Olisi perin outoa, että kahtena sinkkuna pitäisi vielä maksaa samasta työstä enemmän veroja kuin pariskuntana. Toki tasa-arvoon päästään jos veronjakosopimuksen voisi tehdä kenen kanssa tahansa. Helpompaa olisi kuitenkin huolehtia yksilöverotuksen kohtuullisena pitämisestä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Hienoa, että kirjoittaja tuo esiin Ranskan näkökulman.
Kaikki epätasa-arvoa lisäävä huonontaa tulevien sukupolvien hyvinvointia.
Tämä on yksinkertainen ja monin tutkimuksin todennettu tosiasia. Se ymmärretään näköjään paremmin Ranskassa kuin nyky-Suomessa.
Meillä oli väärä päätös aikanaan yhteisverotuksesta luopuminen Väärin oli omaisuusveron poisto. Ja suurinta itsekkyyttä nuorten tasa-arvon kustannuksella on perintöveron alentamispyrkimys.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Korostan vielä, että tässä on kysymys puhtaasti taloudellisesta tasa-arvosta. Meissä piilevää itsekkyyttä ovelasti ruokkien populistit ovat onnistuneet estämään asiallisen keskustelun taloudellisesta tasa-arvosta liittämällä siihen kaikenlaisen samanlaistamisen ja tasapäistämisen.

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Hyvä kirjoitus.

Omalla kohdallani perheen ainoana tulonsaajana yhteisverotus mahdollistaisi minulle aikaa olla enemmän perheeni kanssa. Nyt teen n. 1,5 kertaisen määrän työtä keskiverto palkansaajaan verrattuna taatakseni kuusi henkiselle perheelle kohtalaisen toimeentulon.

Toki se, että vaimoni on jäänyt kotiin hoitamaan lapsi on oma valintamme ja olemme siitä ilosta valmiita hyväksymään aiheutuvat tulonmenetykset.
Mutta yhteisverotus olisi iso apu erityisesti isoille perheille, missä toinen vanhempi usein osittain tai kokonaan poissa ansiotyöstä. Ja osaltaan pienentäisi juuri lapsiperheiden hajoamis riskiä sillä, että vähemmällä työllä saisi saman ansion ja työssä käyvällä vanhemmillakin olisi aikaa enemmän perheelle.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Tuo esimerkissä mainittu veroprosenttien ero tuntuu mitättömältä verrattuna esimerkiksi työmarkkinatuen ja palkan verotuksen väliseen eroon.

Jos siirryttäisiin yhteisverotukseen, niin olisiko puolisoilla sama ennakkoveroprosentti vai määräytyisikö ennakkoveroprosentti edelleen palkansaajan omien tulojen mukaan? Tällä voi olla joissakin tapauksissa suuri merkitys.

Toimituksen poiminnat